Kiihkeä kisaviikonloppu

Vielä torstaiaamuna näytti siltä, että kolmen päivän kisaputki olisi tulossa. Toisin kävi, vain kahden. Kalajoelta tuli ilmoitus, että perjantain kutsukisa on peruttu 100 % varmuudella tulevan hirmusadealueen vuoksi. No, tulihan sitä vettä ja kurjaa olisi ollut huiskia likomärkänä (en omista täysin vedenpitävää peliasua).

Lauantaina keli näytti kuivemmalta ja niinpä starttasimme yhteislähtönä Oktoberfest Openiin Hiekkasärkillä. Lähtöni oli toisessa aallossa 11 väylältä. Kalajoen takaysin aloitus on kolmen väylän mittainen koitos. Jos ne saa taaplattua edes jotenkin läpi, niin loppu on rallattelua. Tai sitten ei… Mutta nyt tuntui että palaset loksahteli paikoilleen. Lyönti kulki mainiosti, osumat palloon olivat hyviä ja tulosta tuli. Tuuli oli välillä myötäinen ja välillä vastainen, mutta koko ajan läsnä. Mailavalinnat itselläni osuivat lähes aina nappiin ja oli helpon tuntuista pelaamista. Tirpaisin Paskamäen par3:lla lähimmäs lippuakin.

Niinhän siinä sitten kävi, että pelasin omaan tasuriin, 88 lyöntiä ja sillä irtosi voitto naisten sarjassa. Kova tuuli vissiin verotti tuloksia sen verran, ettei kukaan pelannut päälle 36 pistettä. Silti CBA pudotti händäriä 0,9:llä, ja tipahdin taas uudelle luvulle, 12,3:een. Yksi lyönti jälleen pois slopesta. Haasteelliset ajat ovat edessä… No, tämä kesä (ja viime) on nyt ollut tämmöinen ”kehittymiskausi”, kyllä se takapakki kohta kumminkin tulee, eikä omaan tasuriin pääseminen ole jokakertainen juttu.

Sunnuntaiaamuna suuntasin sitten kohti Siikajokea ja Mulligan Openia. Sama tuuli vinkui korvissa sielläkin. Merkillistä, mutta hyvä pelikunto jatkui aina vaan. Tottakai pari töskyväylää piti tulla (mm. 13:n par3:lla olin avauksella griinillä, ja silti sain putatuksi neljä kertaa… ärrr), mutta pelasin loppujen lopuksi kumminkin vielä lyönnin paremmin kuin lauantaina. Olin mukana A-sarjassa, lp hcp. Tulos siis 87 lyöntiä (73 nto) ja sillä neljäs. Kaiken kaikkiaan siis oikein mukava kisaviikonloppu.

Mitäs kisoja sitä vielä on jäljellä? No, jos tuo perjantain peruttu kutsukisa polkaistaan käyntiin, niin siinä ois yksi ja sitten enää Siikajoen päätöskisa. Vähiin käy ennen kuin loppuu. Kalajoella olisi vielä pari syyskisaa, mutta en taida niihin päästä muitten menojen vuoksi.

Eli loppukausi sitten omaksi iloksi pelailua, ulkoilua ja liikkumista, ilman tavoitteita tai lappua rinnassa. Jännä, miten tämäkin kausi alkaa kohta olla taputeltu. Vastahan kevät koitti ja uusi alkava kausi siinsi silmissä.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Voi voi.

Jätä kommentti

83 − = 78