Kausi paketissa

Lokakuu vaihtui marraskuuksi kuin varkain. Kelloa käännettiin kesää kohti ja illat pimenevät varhain. Töitten jälkeen ei enää ehdi kentällä käymään. Toissa viikolla kävin aamukiekan Eevan kanssa. Kiersimme kaksi kertaa etuysin, jossa vielä on kesägriinit. Oli raikas ja hapekas ilma. Vähän oli ensin aamusumua mutta selkeni sitten. Kostea maa kasteli kengät sukkia myöten. Kumisaappaat voisi olla kova sana.

Tällä viikolla ehdin käymään Kirsun kanssa myös 18r pelaamassa. Enää ei kannata kauheasti tuloksista meuhkata, kunhan käytiin läpsyttelemässä. Paljon vaatetta, hanskat molemmissa käsissä ja muutama lämpöaste, niin on liikeradat huomattavasti rajoittuneemmat kuin t-paitakeleillä.

Kierroksia tuli tänä kesänä kirjanpitoni mukaan 128. Suunnilleen sama määrä kuin parina aikaisempanakin vuonna. Se tarkoittaa noin 1200 kilometriä kävelyä. Uusia pelikavereita tuli kymmeniä niin ikään. Tasoitukseni laski 14.4:stä 12.4:ään, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna, jolloin tippui myös sen pari pykälää. Tarkoittaa, että kehitystä on tapahtunut, tiedä sitten minkälaista… pitäisi pitää kirjaa väylä- ja griiniosumista, up&downeista ja puttitilastoa. En jaksa. Mutu-tuntumalla sanoisin että ehkä lähipeli on terhentynyt, tuosta alle sadasta metristä lähestymiset ovat varmemmin griinillä ja lähellä lippua josta pääsen yrittämään sitä paaria tai hasardibogipelastusta useammin kuin ennen.

Kisamenestystäkin tuli. Siikajoella pari mestaruutta naisissa (yleiset ja seniorit) sekä Kalajoella yksi kisavoitto ja muutama podium-paikka. Kivaltahan se aina tuntuu kun hyvä pelikuntopäivä sattuu kisaan ja pääsee kättelemään kisajärjestäjiä.

Kalajoen kenttä meni tällä viikolla kiinni. Siikajoki vissiin vielä on auki. Pitää katsoa ensi viikolla, että vieläkö innostaa käydä bägiä ulkoiluttamassa.

Tämä tästä, Rautarouva vaikenee, mutta vain talven ajaksi… Palaillaan keväällä ensimmäisten kiekkojen aikaan :).

Jätä kommentti

3 + 7 =