Juhannusgolfia

Meillä on ollut mökki Kalajoen Hiekkasärkillä juhannuksesta 2006 lähtien. Sitä kesää lukuunottamatta ollaan osallistuttu 2-päiväiseen Topi-Keittiön Juhannuskisaan joka vuosi. Yleensä samalla porukallakin, sillä perjantain kisaan saapi toivoa pelikavereita. Ystävämme Jorma ja Vuokko ovatkin uskollisesti huiskineet kanssamme miltei joka kerta. Perjantain kisapäivä on rento. Ennen yhteislähtöä kokoonnutaan klubille (jotkut jopa rangen kautta) ja kippistetään kuoharit järjestäjän toimesta. Sen jälkeen porukat vaeltavat omille tiilleen odottelemaan että kello lyö 13.00. Tänä vuonna kisaamassa oli 129 pelaajaa. Miltei joka tiiltä lähti kaksi porukkaa, 10 minuutin välein.

Meidän lähtötii oli ns. Paskamäen par kolmonen, eli väylä nro 3. Nyt on muutama päivä tuosta jo kulunut niin en hirveän tarkasti muista koko kierroksen tunnelmia, mutta mielestäni meillä oli oikein lystiä. Virvokkeita oli lupa nauttia hillitysti ja kun ei niitä pöröjä alkanut kuulumaan, niin taisimme muutamalle par-tulokselle jotain hörpätä.

Oma pelini ei ollut ihan tikissä, huiskin 94 lyöntiä eli 5 yli omien. Sillä pääsin kuitenkin lauantain kuumaan ryhmään, eli neljäntenä olin kolmen itseäni paremmin pelanneen kanssa. Lyöntieroa kärkeen oli kuusi lyöntiä, kolmanteen tilaan yksi. No, eipä mennyt lauantai sen paremmin. Tulos täsmälleen sama 94 ja viides sija naisten lyöntipelisarjassa, scratchissä neljäs. Mutta eipä tässä kisassa tärkeintä (tai oikeastaan varmaan missään muussakaan) ole voitto, vaan osallistuminen ja parhaansa tekeminen. Kisakiekka eroaa harkkakiekasta keskittymisen ja tarkemman pelaamisen vuoksi, siksi kisoihin on mukava osallistua. Tehdä sen päivän parhaansa ja katsoa mihin se riittää.

Jätä kommentti

71 − = 70